Etusivu>Palvelut>Uutisointi>Faktat kohdalleen verokeskustelussa
  • Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Uutisointi

Faktat kohdalleen verokeskustelussa

24.10.2019 12:45

Jos Rovaniemen verotaso ja valtionosuudet olisivat samalla tasolla kuin Inarissa, voitaisiin tuloverotuksemme laskea 9 prosenttiin. Tilastot kuitenkin osoittavat, että Rovaniemen kaupungin verorahoitus asukasta kohti on maakunnan alhaisin. Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen selventää blogissaan kuntatalouden ja tuloverotuksen muodostumista.

Rovaniemen kaupunkikeskusta ilmasta kuvattuna. Etualalla Jätkänkynttilän silta ja jäätynyt Kemijoki.

Olen usein reilun vuoden aikana huuli pyöreänä lukenut sanomalehti Lapin Kansan erikoislaatuisia pääkirjoituksia Rovaniemen talouden hallinnasta. Pääkirjoitus 24.10. oli yksi tätä sarjaa. 

Erikoista on ollut se, että Lapin Kansa hyökkää kunnallisen itsehallinnon peruspilaria eli verotusoikeutta vastaan. Lapin Kansan johdon kanssa käymissäni keskusteluissa vuoden aikana on toki tullut esiin heihin kohdistuneet useat yt-neuvottelutarpeet viime vuosilta. Ne tietysti johtuvat yritysten kilpailutilanteesta, jossa toiminta joudutaan sopeuttamaan kannattavaksi. Keskusteluissa samaa lääkettä on tarjottu kaupungille ymmärtämättä sitä, että laki ei mahdollista leikata mielivaltaisesti esimerkiksi perusturvan tai sivistystoimen palveluita. Kunta ei ole yritys. Yksityisellä yrityksellä on harvoin lain velvoitetta tuottaa palveluita tai tavaroita. Näinä päivinä on jopa uutisoitu erään sanomalehden julkaisemisen lopettamisesta vapaaehtoisesti, koska sosiaalisessa mediassa käydään jo riittävästi heidän asiateeman mukaista keskustelua.

Pääkirjoituksen Rovaniemen tilanteen vertaus Inariin on hämmästyttävä ja osoittaa kuntatalouden ymmärtämättömyyttä. Pääkirjoituksen laatijan olisi kannattanut lukea oman lehden viisi päivää vanha artikkeli Lapin kuntien verotilastoista vuodelta 2018. Tilasto osoittaa, että Rovaniemen kaupungin verorahoitus asukasta kohti on maakunnan alhaisin. Inarin kunnan verotulot asukasta kohden ovat 129 euroa suuremmat kuin Rovaniemellä. Jos Rovaniemi keräisi vastaavan verotason, se tarkoittaisi 8,1 miljoonan euron lisätuloa. Valtionosuuksissa kuntien välillä on vielä suurempi ero. Inarilla ne ovat 1872 euroa asukasta kohden korkeammat. Jos Rovaniemellä olisi vastaavat valtionosuudet, se tarkoittaisi 118 miljoonan euron lisätuloa. Ymmärtämällä laajan ja monikulttuurisen erämaakunnan haasteet ja kadehtimatta sinällään mitenkään inarilaisia, noilla lisätuloilla Rovaniemi voisi laskea oman tuloverotuksen 9 prosenttiin.

Unelmoida asiasta toki voi, mutta kannattaa olla realisti. Lapin Kansa kritisoi vahvasti esittämääni 0,5 prosenttiyksikön tuloveron nostoa. Todennäköisesti kirjoittaja ei ole tiedostanut sen olevan tässä tilanteessa myös lain edellyttämä esitys. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa. Noin 5 miljoonan lisätulo varmistaa sen, että talous saadaan tasapainoon vuosien 2020-2022 aikana. Toinen vaihtoehto on löytää vastaava säästö perusturvan tai sivistyspalveluiden alueelta, jossa on 89 % kaupungin määrärahoista. Poliittisesti tämä tuntuu kuitenkin erittäin haasteelliselta. Investoinneilla ei ole tähän ongelmaan ensi vuodelle yhteyttä.

Mielelläni lukisin jatkossa kuntataloudesta asiallisia pääkirjoituksia myös Lapin Kansasta. 

 

Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja

kaupunginjohtaja Esko Lotvonen kaupungintalolla.jpg

 

Löydät muut kaupunginjohtajan ja johtavien viranhaltijoiden blogitekstit verkkosivuiltamme täältä: https://www.rovaniemi.fi/fi/Ajankohtaista/Blogit.