• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Ajankohtaista

PORONSARVI-ASEMAKAAVA

Aallon suunnittelema Rovaniemen Poronsarvi-asemakaava valmistui vuonna 1945 ja vahvistettiin 1946. Rovaniemen asemakaavan lähtökohtana oli asema Lapin pääkaupunkina ja liikenteellisenä keskuksena. Kaavan pääaiheen muodosti viiteen eri suuntaan haarautuva keskuspuisto, jolle tärkeimmät liikenneväylät oli sijoitettu. Keskeisellä osalla oli myös joki- ja vaaramaisema, jonka avaruutta korostaakseen Aalto määritteli korkeimmaksi sallituksi kerrosluvuksi neljä kerrosta.

Poronsarvi-asemakaava on saanut nimensä sen kartalle piirtämästä hahmosta: viheralueiden reunustamat liikenneväylät muistuttavat poron sarvia ja rajaavat samalla kaupungin ydinaluetta. Ounas- ja Kemijoen risteyksessä tiet muodostavat poron turvan ja Kemijoki virtaa poron leukaa alaspäin. Keskusurheilukenttä muodostaa poron silmän.

Asemakaava laadittiin joustavaksi, jotta se palvelisi sodan aiheuttamien vaurioiden nopeaa kunnostamistyötä mutta olisi käyttökelpoinen myös tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta. Aallon ajatus oli, että kun kaupungin sydän ja ydinosat on ratkaistu, kaupunki voi kasvaa vapaasti. Kaupungilla ei ole tarkkaa rajaa, vaan se liittyy luontoon niin kuin kasvin juuret pureutuvat maahan.


KULTTUURI- JA HALLINTOKESKUS

Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus on Alvar Aallon kuuluisin työ Lapissa. Rakennuksista ensimmäisenä valmistui kirjasto, sitten Lappia-talo ja viimeisenä kaupungintalo, joka toteutettiin Aallon kuoleman jälkeen. Nämä kolme rakennusta muodostavat väljän, aukiota rajaavan sommitelman, josta jokainen rakennus nousee esille yksilöllisenä ja käyttötarkoitustaan korostaen. Kirjastotaloa on korostettu yläikkunoiden kruunaamalla lainaussaliosalla, Lappia-taloa näyttämöosan kaareutuvilla kattomuodoilla ja kaupungintaloa korkealla, kidemäisellä valtuustotornilla.

City hall Library Theatre Panorama.jpg

 


KAUPUNGINTALO

Kaupungintalon valmistuminen vuonna 1988 viimeisteli Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen. Kaupungintalon valmistumisen yhteydessä kulttuuri- ja hallintokeskuksen aukiolle toteutettiin Kain Tapperin ympäristöteos Vuorten synty. Rakennus rajaa aukion itäistä laitaa ja se koostuu useasta erisuuntaisesta siivestä. Hallituskadun puolelle, pääsisäänkäynnin ympärille, on sijoitettu rakennuksen hierarkkisesti tärkeimmät tilat: valtuustosali, kokoushuoneet ja kaupunginjohtajan huone. Rakennuksen ulospäin erottuvin osa on valtuustosali. Sen muoto on kidemäinen taitteisten seinäpintojen vuoksi. Valtuustosalin viisto katto on korkeimmillaan aukiolla sijaitsevan kansalaistorin kohdalla muodostaen erottuvan elementin.
Talo on sisäarkkitehtuuriltaan väljä ja valoisa. Valtuustosalin lämpiön suuret ikkunat avautuvat etelään kansalaistorille. Vaaleat pinnat ja runsas puun käyttö tekevät tilasta juhlavan mutta samalla viihtyisän. Kaupungintalon julkisissa osissa on runsaasti Artekin kalusteita sekä Aallon toimistossa suunniteltuja valaisimia.

KIRJASTO

Rovaniemen kirjastotalon rakentamisesta tehtiin päätös uudenvuodenaattona 1959 ja suunnittelijaksi valittiin Alvar Aalto. Kirjastotalo koostuu pitkänomaisesta toimistosiivestä ja viuhkapohjaisesta lainaussaliosasta. Viuhkateema on yksi Aallon myöhäisen kauden tunnusomaisia piirteitä. Rovaniemen kirjaston lisäksi se löytyy Bremenin tornitaloista ja Seinäjoen kirjastosta, tosin aina ympäristöön ja rakennuksen luonteeseen sopivaksi muokattuna. Kirjastotalon pohjoisen julkisivun puolella näkyvästi korostuva viuhka-aihe on julkisivun pääelementti, ja se rajaa hallinto- ja kulttuurikeskuksen aukion eteläreunaa.

Avara lainaussali jakautuu eri osastoihin, joiden keskelle jäävät muita tiloja matalammalle lasketut lukutilat. Yhtenäinen tila on valaistu suurin yläikkunoin. Ikkunoiden sisälle päästämä luonnonvalo heijastuu kaarevan katon kautta kirjahyllyihin. Yläikkunoista tulevan valon heijastaminen kaarevan seinän kautta on elementti, jota Aalto on käyttänyt kirjasto- ja museorakennuksissaan.

Valolla on keskeinen rooli Aallon myöhäisemmässä tuotannossa, jolle ovat tyypillisiä piirteitä voimakkaan muotoiset tilat ja monenlaiset ikkuna-aukot. Rovaniemen kirjastotalon lisäksi Oregonissa, Yhdysvalloissa sijaitseva Mount Angelin benediktiiniluostarin kirjasto ja Reykjavikissa sijaitseva Pohjola-talo ovat esimerkkejä Aallon valon käytöstä. Rovaniemen kirjastotalossa valo kulkee pimeän aikaan myös sisältä ulos tuoden kulttuurin valoa kaamokseen. Kirjastossa on paljon Aallon suunnittelemia Artekin standardikalusteita sekä Aallon toimistossa suunniteltuja kalusteita ja valaisimia.


LAPPIA-TALO

Lappia-talo on viimeinen Aallon suunnittelemista rakennuksista, joka valmistui hänen elinaikanaan. Monitoimitilaksi suunnitellussa Lappia-talossa toimivat Rovaniemen teatteri - Lapin alueteatteri, yleisradio ja musiikkiopisto.

Vaikka Lappia-taloa ei suunniteltu itsenäiseksi teatterirakennukseksi, suunnittelun lähtökohtana oli teatterin määritteleminen julkiseksi tilaksi ja sen hallinnollisille rakennuksille antama toiminnallinen vastapaino. Aalto halusi myös korostaa teatterin kokemista juhlatilanteena; teatterisaliin saavutaan aukion, eteisen ja lämpiön muodostaman tilasarjan läpi, lattiapintoja päällystää Lapin marmori ja seinien koboltinsinisiä keramiikkasauvoja vasten juhla-asut erottuvat kauniisti.

Lappia-taloa suunnitellessaan Aalto halusi uudistaa arkkitehtonista ilmaisua. Ulkoseinissä ei ole yhtään 90 asteen kulmaa. Kongressi- ja teatterisalin pehmeästi kaareutuva katto on lainannut muotonsa tunturimaisemalta. Tilaohjelmassa katsomo ja näyttämö muodostavat ydintilat, joiden ympärille kiertyvät lämpiö ja eteinen sekä varasto- ja verstastilat. Samankaltainen veistoksellisuus on keskeinen elementti myös Aallon suunnittelemassa Essenin oopperatalossa.


MUUT AALLON SUUNNITELEMAT KOHTEET ROVANIEMELLÄ

Korkalorinteen asuntoalue

Sodan tuhojen ja nopean kasvun seurauksena Rovaniemi kärsi asuntopulasta vielä 1950-luvun puolivälissä. Pulan lievittämiseksi Korkalovaaran rinteeseen päätettiin rakennuttaa puutarhamainen asuntoalue, jonka suunnittelijaksi Aalto valittiin vuonna 1956.

Korkalorinteen asuntoalueella Aalto halusi kokeilla pohjoisen oloihin soveltuvia asuntotyyppejä ja korostaa eri asumismuotojen toisiaan rikastuttavaa vaikutusta. Alun perin laajemmasta suunnitelmasta toteutettiin kaksi kerrostaloa ja kolme rivitaloa sekä myymälä- ja lämpökeskukset. Kerrostalot on sijoitettu maastoon siten, että ne suojaavat puistomaista piha-aluetta pohjoisen kylmyydeltä. Asunnot on suunnattu mahdollisimman paljon etelään, jotta vuoden pimeimpinä aikoina asuntoihin saataisiin maksimimäärä auringonvaloa.

Ahon kerrostalot

Koskikatu 18 1958–59
Koskikatu 20 1960–62
Jaakonkatu 3 1962–63

Alvar Aalto suunnitteli Ahon liikemiessuvulle kolme punatiilistä asuin- ja liikerakennusta Rovaniemen keskustaan. 1950-luvulla Aallon suunnittelemissa rakennuksissa oli usein ulkomateriaalina punatiili. Hänen kansainvälisesti tunnetuimpia punatiilisiä rakennuksiaan on Massachusetts Institute of Technologyn oppilasasuntola Baker Dormitory.'

Ahon kerrostalojen julkisivuissa punatiiltä on käytetty monin eri tavoin; kylmät ullakkokerrokset on merkitty käyttämällä päätykiviä ja ikkunasäleikköjä on tehty salaojaputkista. Koskikatu 18 asuntoihin toteutettiin puoliparvekkeet, joilla haluttiin vähentää lumituiskujen ja kovien pakkasten haittoja. Koskikatu 20:n julkisivuun Aalto suunnitteli revontulia ja hyppäävää lohta kuvaavan pronssireliefin. Se on ainoa olennaisesti Aallon rakennukseen liittyvä ulkoveistos, joka on toteutettu suoraan hänen luonnoksensa mukaan. Rakennusten liiketilojen asiakasovissa on Aallon suunnittelemat pronssiset vetimet.

Maison Aho 1964–65

 Aalto suunnitteli taidetta keräävälle liikemies Aarne Aholle yksityistalon Rovaniemen keskustaan. Talo on suojattu katseilta: kadulle päin on vain yksi ikkuna ja pääsisäänkäynti. Talon eteisestä olohuoneeseen johtaa kattoikkunalla korostettu muurimainen seinämä, joka rajaa sisäänkäyntejä rakennuksen yksityisiin tiloihin mutta toimii ennen kaikkea taideteosten taustana. Maison Ahon galleriaseinä on yhtymäkohtana kuuluisiin Aallon suunnittelemiin yksityistaloihin: Villa Maireaan ja Maison Carré'hen.